Kotkan ja Riihimäen rautatieasemat esteettömiksi

Moi taas!


Olisi kiva käydä nyt loppukesän tai alkusyksyn aikana Riihimäellä. Siellä asuu kaksi entistä avustajaani. Siellä on kiva kesäteatteri. Toinen avustajani on  kehunut myös thaimaalaista ravintolaa.
Ja myös ympärivuotisesti toimiva teatteri. Ongelma on siinä, että Riihimäen asema ei ole esteetön. Sen laituri pitäisi nyt korjata mahdollisimman pian ja  siirtyä sanoista tekoihin. Riihimäki ei kuulu Helsingin lähikuntiin, taksikorttini ei käy siellä. Omakustanteinen taksimatka tulee liian kalliiksi.

Eikä Onnibussikaan mene Riihimäelle. Tarkistin asian heidän nettisivuiltaan. Ihmeellistä, luulisi liikenteen sinne kannattavan. Pienemmille paikkakunnille vuoroja kyllä on. Matkahuollon tai Expressbussin autoissa ei ole pyörätuolipaikkoja.


Toinen ongelma ovat Kotkaan menevät junat. Ne ovat kaikki vanhoja taajamajunia, joissa ei ole vammaispalveluita eikä Kotkan asemallakaan.

Lähes kaikissa Kotkaan menevissä Onnibusseissa on kyllä yksi pyörätuolipaikka. Se on kuitenkin varattava 36 tuntia ennen matkaa. Onnibusseissa ei ole invavessaa ja tavaratilaan ei kovin Turneria isompi apuväline mahdu. On hassua, että monille Pohjanmaan pikkupaikkakunnille pääsee junalla mutta Kotkaan ei. Siellä on kuitenkin Meripäivät, Junnun Lauluseuran tapahtumia ympäri vuoden ja muuta kivaa tekemistä. Ja 55 000 asukasta.

 Kotkan lähellä on myös Hamina. Hamina Tattoon ohjelmaa on  myös kehuttu, sielläkin voisi olla kiva piipahtaa päiväkäynnillä. Ja Haminassa yleensäkin.

Ja Hämeenlinnan rautatieasemalle pitäisi saada invavessa. Turengin rautatieaseman laiturikin pitäisi korjata esteettömäksi. Vr:n palveluissa olisi vielä paljon parannettavaa.

Ruusun ajan kuvauspaikoilla Toukolassa

Moi!

Metsoloiden lisäksi Ruusun aika on yksi lempisarjoistani. Metsoloiden kuvauspaikkaretkien jälkeen haaveilin  retkestä tämänkin sarjan  kuvauspaikoille. Yhtenä iltana asia tuli puheeksi Marian ja Jennan kanssa, he sanoivat voivansa toimia retken oppaina. Koska kuvauspaikat ovat Helsingissä, retki oli myös helposti toteutettavissa.

Päätin tarttua tilaisuuteen. Menimme Metrolla Kamppin ja sieltä bussilla Toukolaan. Bussin päätepysäkki oli Malmilla, jäin pois Sumatrantiellä. Siitä kävelimme Viipurin leipään Intiankadulle, joka oli sarjassa Matikaisen kauppa. Kauppa ei ole enää toiminnassa. En tiedä, milloin se lopetti.

Ruusun ajan talon pihalla

Matikaisen kauppa

Emme menneet Ruuun ajan taloon sisälle, koska joku asui siellä. Raija Oranenkin on asunut. Sarjan ulkokuvaukset on tehty talon pihalla. Nykyinen asukas on varmaan pyörätuolin käyttäjä, koska talon edessä oli hieno luiska. Kävimme myös urheilukentällä, jossa Roope ja Senni-mummi pelasivat futista.

Kierroksen jälkeen tarjosin Marialle ja Jennalle jätskit  Arabia-keskuksen kaupassa ja söin avokadolohta Chicoksessa. Oli hyvää!

Apuvälineet matkalla

Moi taas!


Sain äskettäin lukijatoiveen, kirjoita apuvälineistä matkalla. Asia mietityttää varmasti monia.
Myös itseäni, koska reissaan aina apuvälineiden kanssa. En pärjää ilman niitä.
Toisaalta ne auttavat paljon, mutta myös lisäävät matkustamiseen liittyvää jännitystä ja stressiä. Ja tietyt ennakkovalmistelut on pakko tehdä niiden kanssa liikkuessa.

 Puhun tässä tekstissä vain omista kokemuksistani. Apuvälineitä on niin monenlaisia, etten voi tietää kaikkea. Matkoilla minulla on yleensä mukana sähköpyörätuoli ja returneri tai turneri siirtymistä varten. Välimeren risteilyllä mukana oli myös manuaalipyörätuolini sähköpyörätuolin hajoamisen varalta ja suihkussa käyntiä varten. On muistettava, että vaikka monista Matka-agenttien esteettömistä kohteista voi vuokrata apuvälineitä, laivalla tuota mahdollisuutta ei ole.

Mutta palataan vuokraukseen myöhemmin. Kerron nyt joitain perusasioita matkustamiseen apuvälineiden kanssa. Lentoyhtiöt kuljettavat vähintään kaksi apuvälinettä maksutta. Niiden mitat pitää kuitenkin ilmoittaa yhtiölle tai matkatoimistolle.Ilmoituksen voi tehdä joko puhelimitse, sähköpostitse tai joidenkin lentoyhtiöiden nettisivuilta löytyvällä lomakkeella.
 Pituus, leveys, korkeus ja paino.


Sähköpyörätuolissa pitää olla kuiva-akut, jotta sen voi ottaa lentokoneeseen. Niitä ei oteta kaikista pienempiin konetyyppeihin. Suojaan oman sähkärini irrottamalla siitä jalkalaudat ja käsinojat. Myös ohjaimen eli joystickin iroitan, se on herkkä hajoamaan. Jalkalaudat ja käsinojat laitamme lentokentältä löytyvään isoon  Finnairin muovipussiin.  Valitettavasti minulla ei ole kuvaa lennolle lähtevästä sähkäristä. Suojaus on kuitenkin tärkeää, koska se pienentää hajoamisriskiä.


Returneri ja turneri menevät koneeseen kokonaisina. Apuvälineiden kanssa ei voi käyttää netin lähtöselvitystä, joten menen lentokentän Special Passenger-tiskille., jossa kerron lennolle tulevista apuvälineistä. Kentällä pitää olla kaksi tuntia ennen koneen lähtöä. Se saanko pitää tuolini portille asti, vaihtelee. Usein olen käynyt lentokentän vessassa Turnerilla ja siirtynyt sitten kentän pyörätuoliin. Parasta olisi tietysti käyttää omaa tuolia mahdollisimman pitkään.

Returner

Apuvälineiden vuokraus

Vuokraus voi esimerkiksi sähkärin hajotessa helpottaa tilannetta. Ja myös silloin, kun apuvälineitä on paljon.

Toisaalta vuokraväline ei ole useinkaan oman veroinen ja välinevalikoima on usein rajallinen.

Kun vuokrasin sähkärin Teneriffan Lero-keskuksesta omani hajottua, heillä oli yksi ainoa sähkäri, jonka sitten otin.

Palvelu oli valitettavasti hiukan töykeää, tyyliin ota tai jätä. Minulle tarjottiin mahdollisuutta kokeilla varasähkäriä, mutta kukaan ei suostunut auttamaan Tuulaa, jotta minut olisi saatu nostettua siihen. Vuokra oli muistaakseni 20-30 euroa päivässä. Vakuutusyhtiö ei korvannut sitä.

Matka-agenttien esteettömien kohteiden apuvälinevuokrauksesta löytyy tietoa kunkin kohteen omalta sivulta. Esteettömät kohteet löydät osoitteesta: https://www.matka-agentit.fi/tutki-matkoja?f%5B0%5D=field_travel_ref_packages%3A8.

Apuvälineiden vuokraus onnistuu myös ainakin Kreetalla Eria Resortissa. Myös Thaimaan Hua Hinin esteettömiin lomahuoneistoihin saa tilattua maksutta tiettyjä apuvälineitä.

Oma pakkaustyylini..

Moikka!

Joku teistä lukijoista pyysi multa joskus pakkausaiheista tekstiä. Aihe ei ensin tuntunut omalta, mutta sitten eräs toinen matkabloggaaja kirjoitti siitä oikein hyvän ja hauskan tekstin. Teksti löytyy Walleni.us-matkablogista.

Oman pakkaukseni aloitan aina miettimällä, minne olen menossa ja kuinka pitkälle matkalle.
Jos matka kestää enintään neljä yötä, otan mukaan vaaleanpunaisen kassin ja repun.

Viiden päivän, viikon ja kahden matkoilla on mukana sininen matkalaukkuni. Se on merkiltään Samsonite, palvellut uskollisesti jo 15 vuotta. Ostan syksyllä tai ensi vuonna uuden.



'

Vammattomien pakkaukseen verrattuna erona on se, että mukanani on aina vaippoja, Tena-suojia ja varahousuja, koska invavessoja ei ole joka nurkalla. Esteettömistä hotelleissa on yleensä hyvät, mutta kaupungilla, puistoissa tai  baareissa välttämättä ei.


Laitan aina yhden vaipan reppuun käsimatkatavaroihin, jotta sen saa helposti laitettua ennen lentoa.
Lentokoneiden ahtaat vessat ovat pyörätuolin käyttäjälle mahdottomia. Otan varalle mukaan vuodesuojan. Jos housut kastuvat, vuodesuoja imee ylimääräiset. Istumapaikka pysyy puhtaana.

Viikonloppureissullekin otan aina  parit vara-alushousut, varahousut ja varapaidan, esimerkiksi puolisulanut jäätelö ja kastikkeet sekä marjat sotkevat helposti. Yritän aina muistaa ottaa vaatetta mukaan sen verran, ettei heti tarvitse pyykätä.

Esimerkiksi alushousuja viikon aurinkolomalle tarvitaan 9-10 kappaletta, pari mekkoa, parit housut, t-paitoja  kolme, sekä yksi tai kaksi pitkähihaista.  Usein  yksi jakku tai kevättakki viileitä iltoja varten. Sukat vaihdan helteellä lähes päivittäin. Tämän vaatemäärän takia en koskaan matkusta pelkillä käsimatkatavaroilla.



Vaipat laitan usein matkalaukun verkkotaskuun, niitä menee helposti yksi paketti viikon tai kymmenen päivän aikana. Ne vievät paljon tilaa matkalaukusta. Pesulappujen ja suojahanskojen määrä riippuu matkan pituudesta ja kohteesta.  Kuivashampoo ja savetit ovat käteviä, kun suihkuunpääsystä ei aina ole takeita tai käsienpesu on hankalaa.


Tämäkin sopisi hyvin lyhyiden reissujen kassiksi.

30 000 sivunäyttöä, ihanaa!

Moi taas!



Kiitos rakkaat lukijani! 30 000 sivunäyttöä tuli juuri täyteen, ihanaa. Mahoton reissaaja-Facebook- sivulla on nyt 271 tykkääjää. Mahtavaa! En olisi uskonut tätä blogia alottaessani enkä oikein meinaa uskoa vieläkään.

Pakko se on, kun omin silmin näkee! Superhienoa!!
Pidin perjantaina pienet blogijuhlat muutaman aktiivisen lukijan kanssa. Kiitos niistäkin, oli kivaa!
Ylimmässä kuvassa Marian ja Jennan tuomia blogi- ja synttärilahjoja, kiitos niistä!

Erityisesti Sweet Life-matkapäiväkirjasta.

Minä ja blogini kääntäjä Saara juhlatunnelmissa

Teimme Facebookin Mahoton reissaaja-sivuille myös viddeon juhlista. Käykääpä kurkkaamassa sekin. Sivulla on nyt 272 tykkääjää. Kiitos kaikille, olette upeita!

Kiitos myös ihanille bloggaajakollegoille, olette tärkeitä ja parasta, mitä bloggaus on antanut.

Ihana vaihtaa kokemuksia kanssanne ja saada vertaistukea. Teidän kanssanne voin hehkuttaa matkojani täysillä, se on Mahtavaa! Muiden seurassa joudun joskus topputtelemaan itseäni, eivätkä kaikki aina ymmärrä minua. Moni matka on kuitenkin mahdollista toteuttaa rajallisellakin budjetilla, toimeentulotuella elävät ovat tietysti asia erikseen.

Ja unelmoida saa aina. Tällä hetkellä haaveissani siintää jo tammikuinen Karibian-risteily, tulevissa haaveissa myös Thaimaa ja Australia. Fuengirolakin kiinnostaisi kyllä. Ja syyskuun loppuun mennessä pitäisi vielä käyttää Viking Linen lahjakortti.

Rupesin eilen katsomaan mmiisas-tubettajan Australia-videoita. Ne olivat upeita. Jatkoin fiilistelyä myös Palmuasemalla. Siitä se ajatus sitten lähti. Ensin menen kuitenkin Karibialle ja Thaimaahan.

Jos nuo lennot menevät hyvin,menen Australiaan ehkä 2021. Ehkä-sana- tuossa lauseessa johtuu pitkästä lentomatkasta. En ole vielä lentänyt pitkää kaukolentoa, siksi hiukan epäilen.

Kohtuulliset kustannukset, kuinka paljon vammainen saa matkustaa?

Moikka!

Tuo otsikon kysymys mietityttää minua paljon. Monestakin syystä. Helsinki linjasi muutama vuosi sitten, että vammaisen  henkilön ulkomaan lomamatkojen kustannukset korvataan enintään kahden viikon osalta  vuodessa per henkilö. Ymmärrän, ettei kaupungillakaan ole rahaa loputtomasti. Silti päätös on hankala monestakin syystä.

Kohtuulliset kustannukset ja kohtuus ovat aina tulkinnanvaraisia asioita. Ne merkitsevät yhdelle yhtä ja toiselle toista,eri asioita eri ihmisille. Hankaluus johtuu myös siitä, että tuo kahden viikon matkakiintiö melkein täyttyy Karibian-risteilylläni.


Ensi vuoden Karibian-risteilyni sijoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen ja se kestää kaksitoista päivää, lennon myöhästyessä  kolmetoistakin. Se on varmasti elämys ja saan siitä tehyä monta blogitekstiä. Silti on vähän harmi, että tuo kahden viikon kiintiö menee melkein kokonaan siihen. Haluaisin matkustaa enemmän ja pitää blogin aktiivisena koko vuoden. Se ei onnistu näin tiukilla rajoituksilla.

Onneksi lakimies Jukka Kumpuvuori korosti, etteivät kuntien sisäiset ohjeet saa ohittaa vammaisen yksilöllistä tarvetta avustajien kohtuullisten matkakustannusten arvioinnissa.

Periaatteessa siis voisin anoa Helsingin sosiaalivirastolta tukea kolmannenkin vuosittaisen matkani avustajakustannuksiin. Jos päätöksessä kustannukset hylättäisiin, veisin asian hallinto-oikeuteen ja siellä lakimiehet päättäisivät, mikä on kohtuullista.

Vammaispalvelulakiin tarvittaisiin kuitenkin tarkennuksia selventämään asia. Kunnilla tulisi olla yhtenäiset käytännöt asiaan liittyen. Tarvitsen avustajaa myös kotimaan matkailuun. Yksi Suomen kansalaisten perusoikeuksista on vapaa liikkuvuus kotimaassa.  Se on kirjattu perustuslain yhdeksänteen liikkumisvapaus-pykälään, kuten myös oikeus lähteä maasta.  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731.


Se ei kuitenkaan valitettavasti toteudu vammaisten kohdalla. Toteutuminen vaatisi kohdallani samaa avustajatuntimäärää ympäri vuoden. Selkeämmät säännöt helpottaisivat kaikkia. Myös vammaisilla tulisi olla mahdollisuus asua, opiskella ja työskennellä ulkomailla.
Kesällä avustajatuntimääräni putoaa lähes aina 60 tuntiin kuukaudessa, sillä ei paljon matkailla tai vietetä vapaa-aikaa.

Asiaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen tarvittaisiin selkeät ja yhtenäiset valtakunnalliset ohjeet siitä, mikä on kohtuullista ja mihin vedetään raja? Se helpottaisi paljon.

Viihtyvyyden parantaminen lennoilla

Moikka!


Kävin ohjaajan kanssa kotini lähellä olevassa merenrantakahvilassa, kahvila Kasinonrannassa.
Tilauksen tehtyämme juttelimme kesäsuunnitelmistani. Jotenkin puhe kääntyi taas matkailuun.
Ohjaajani haaveili syys-tai kevätmatkasta, ehdottelin hänelle mielestäni hyviä kohteita.
Puhuimme myös lentoajoista. Kerroin, että Turkkiin lentää Helsingistä noin 3,5 tuntia, Teneriffalle 6,5-7 jne. Mietin myös viihtyvyyttä lennoilla. Kiitos kahvilareissusta Mirkalle!

Aina lennon lähtiessä asiakkaat toivotetaan tervetulleiksi lennoille ja heidän toivotaan viihtyvän.
Mielestäni viihtymiseen pitäisi panostaa enemmän. Lukekaa eteenpäin, niin kerron miksi.

Toscanaan mennessä lensin Roomaan. Lento kesti muistakaseni vain reilut 3 tuntia, mutta se tuntui todella pitkältä, kun ei ollut musiikkikuulokkeita eikä oikein muutakaan tekemistä.


Teneriffan lennoilla aika on kulunut aina  nopeasti, koska siellä näytetään elokuva ja joku piirretty. Kaukolennoilta tuttu henkilökohtainen viihdejärjestelmä sopisi kyllä hyvin myös sinne lennon pituuden vuoksi. Ehtisin hyvin katsoa muutaman elokuvan ja kuunnella musiikkia.

Myös ruokailu olisi yli viiden tunnin lennolla tarpeellinen. Vaikka usein käynkin lentokentän kahvilassa syömässä, otan usein jonkun nopean välipalan. Viiden tai kuuden tunnin päästä on jo nälkä. Koneesta ostettavat eväät ovat kalliita ja ainakin Finnairilla ne loppuvat usein.

Matka-avustajani on huomannnut saman asian.

En ymmärrä, miksi näin käy? Kyllähän Finnair tietää matkustajien määrän. Miksi asiaan ei ole varauduttu?

Viihdejärjestelmän käytön lisääminen tietysti maksaisi, mutta todennäköisesti toisi myös lisää asiakkaita. Ja todennäköisesti kaikki viihtyisivät paremmin, erityisesti lapset. Ehkä he eivät enää potkisi selkänojia niin paljon. Sitä voisi kokeilla ainakin Kanarian lennoilla.

Hyvinvointia Ping Studiossa

Moikka taas!

Vuosittaisen sisällöntuotanto - ja markkinointitapahtuma Ping Festivalin lisäksi järjestetään myös kuukausittain markkinointikoulutuksia Ping Studioita. Viime maanantaisen studion teemana oli hyvinvointi.Studio pidettiin Hotelli Kalastajatorpan kokous-ja kongressikeskuksessa 50 metrin päässä hotellista. Hyvinvointistudio Lupauksen yrittäjä Riina Salonen painotti hienosti jokaisen ihmisen omaa vastuuta hyvinvoinnin edistämisessä.  Asenne ratkaisee aina ja tunti liikuntaa tuo aivan mahtavaa superenergiaa päivään.


Tarjoilut olivat myös hyvät. Aluksi maistoin porkkana-tuorejuustorullaa ja seuraavaksi pöytiin isoja hedelmäkoreja. Niissä oli ainakin omenia, banaaneja, luumuja ja vadelmia.

Ohjelma jatkui aktiivisuusrannekkeiden ja älä mahdu muottiin-kampanjan esittelyllä. Kampanja korostaa kehopositiivisuutta, kehottaa jokaisen hyväkymään kehonsa sellaisena kuin se on.

Virallisen ohjelman jälkeen ulkona ihanalla grillibuffetilla, jossa oli ainakin salaattia, kalaa ja kanaa.

Minulle katettiin oma pöytä terassin ulkotasanteelle. Jälkiruokana oli taivallisen ihanaa raparperipaistosta vaniljakastikkeella.

Herkkujälkkäri kruunasi kaiken!

Ainoa miinuspuoli oli kongressikeskuksen invavessan ahtaus sähkärille, mutta pärjäsimme sielläkin.
Invavessan ja narikan välinen kulma on myös aika ahdas.

Kalastajatorppa on vanha, yli 90-vuotias hotelli, joten kaikki luiskat ja muut esteettömyyteen liittyvät on rakennettu sinne jälkeenpäin. Siihen nähden rakennustyöt ovat onnistuneet todella hyvin.

Maailma kylässä-festarit

Maailma kylässä - festarit järjestetään joka vuosi. Pääjärjestänä on kehitystyön asiantuntija- ja kattojärjestö Kepa ry. Festareiden ohjelma on monipuolinen.se liittyy usein kansainvälisyyteen, kestävään kehitykseen, globalisaation ja muihin vastaaviin teemoihin. Siellä voi tutustua monipuolisesti muidenkin kuin suositumpien matkailumaiden kulttuureihin.

.

Tänä vuonna kävin festareilla vain sunnuntaina, koska lauantaina oli muuta ohjelmaa.
Käyntini jäi vähän lyhyeksi, koska en muistanut varata käteistä rahaa ruokailuun. Se harmitti, myynnissä olisi ollut esimerkiksi vietnamilaisia ja afrikkalaisia herkkuja.

En myöskään ehtinyt kuuntelemaan Nellan esitystä, Miten kohtaat köyhyyden matkallasi? Sekin harmitti.

Mutta muuten oli antoisa festaripäivä. Kävimme Maailmanmatkaajien teltalla, missä kävijät saivat kirjoittaa lapulle tärkeimmät matkansa ja sijoittaa ne karttaan. Laitoin siihen Teneriffan ja Toscanan matkat sekä Välimeren risteilyn, olisin voinut kyllä lisätä muitakin.

Samalla teltalla esittäytyi Helinä Rautavaaran museo. Hän matkusti 1950 -luvulla paljon Euroopan ulkopuolisissa maissa, joten museokin on keskittynyt näihin kulttuureihin.

Teltalta löytyi myös matkatoimistojen liiton SMAL:n juliste, joka muistutti hyvin siitä, miksi matkatoimiston käyttäminen voi olla loistava ratkaisu ja mitä omatoimimatkailu asiakkaalta vaatii? Omatoimisuutta ja kielitaitoa, kykyä selvittää asioita itse. Kun varaat matkan toimistolta, sillä on velvollisuus neuvoa ja auttaa kaikissa käytännön asioissa ja ongelmatilanteissa.
Voin kokemuksesta sanoa, että on ihanaa saada hyvää palvelua.

Soittaessani matkatoimistoon minulta on usein kysytty, onko tämä vaihtoehto mieluinen vai katsommeko vielä jotain muuta?

Hyvä apu erityisesti niille, jotka ovat lähdössä ensimmäistä kertaa ulkomaille. Ja voit halutessasi kertoa toimistolle myös matkabudjettisi, niin he huomioivat sen. Näin olen itsekin usein tehnyt.

Tuttu matkatoimiston virkailija oppii tuntemaan asiakkaansa, eikä kaikkea tarvitse välttämättä selittää joka kerta uudestaan. Kun varaan esteettömän matkan Matka-Agenteilta tai Risteilykeskukselta, voin luottaa siihen, että homma toimii ja lomailu on rennompaa. Ne eivät ole aina halvimpia matkoja, mutta halvin vaihtoehto ei ole aina esteettömin!

Iltapäivä Pasilan asemalla..

Moi taas!

Kesäni on alkanut mukavasti täällä Lauttasaaressa. Hellettä ja ulkokelejä on piisannut.
Olen ulkoillut päivittäin esimerkiksi kotini lähellä olevalla Lauttasaaren lähiliikuntapaikalla.

Muutama päivä sitten ystäväni Mira ilmoitti Facebookissa, että hän on tämän lauantain täällä Helsingissä. Mira asuu Tampereella. Hän oli menossa illalla konserttiin Hartwall Areenalle, mutta kaipasi seuraa klo 17.00-18.30 väliseksi ajaksi. Minulla ei ollut tuolloin menoja, joten ei muuta kuin lähijunalla Pasilaan. Junamatka meni hyvin. Meidän piti ensin käydä syömässä tai kahvilla Holiday Inn -hotellissa. Harmiksemme se on nyt remontissa ensi vuoden helmikuulle asti.


Muutenkin harmitti se, että Pasilan asema on nyt väliaikaisjärjestelyiden vuoksi kovin sekava. Vaikka asemalla lukikin opastekyltissä Esteetön kulku aseman kautta, jouduimme avustajani kanssa katsomaan todella tarkkaan mistä pääsemme ja etsimme hissiäkin pitkään. Asemalla ei näkynyt ainuttakaan konduktööriä, joka oli voinut neuvoa.  Kahvi -tai ruokapaikkoja siellä ei juurikaan ollut, vain yksi Subway ja R-kioski. Ohikulkijoidenkin tietämys on usein sattumanvaraista. Siksi Vr:n henkilökuntaa tarvittaisiin paikalle.

Kun asemalla kulkeminen on vaikeaa suomalaisellekin, ulkomaalaiset saattavat olla ihan pulassa.

Mutta Subwaykin oli vaikeasti löydettävissä. Niimpä menimme R-kioskille ja soimme jäätelöt kutosraiteen odotustilan penkeillä.

Tämä kaikki on vain väliaikaista. Pasilaan on tulossa iso kauppakeskus Tripla, kongressikeskus, monitoimiareena, hotelli ja asuntoja. Tripla on valmis vuonna 2022.

Karibian risteilyn lennot?

 Lähden siis Miamiin samalla lennolla, jolla muutkin Palmuaseman risteilyn matkustajat menevät. Hienoa! Eilen kirjoitin näin. Samalla ihmettelin, kun ei ollut tullutkaan laskua varausmaksusta.

Soitin Risteilykeskukselle selvittääkseni asiaa. Sieltä kerrottiin, että tilanne on edelleen epävarma. Finnair ei ole vahvistanut lentopaikkaani Palmuaseman Karibian-risteilylle. Risteilykeskus ei ole siis saanut vieläkään  virallista vahvistusta Finnairilta. Hekin odottavat sitä edelleen..

Finnair on mielestäni toiminut tässä asiassa aika hitaasti.

Miamin lento on pitempi  kuin mikään muu tähän asti lentämäni. Menolento  kestää 11 tuntia ja paluulento 9,5 tuntia. Toisaalta olen hyvin myös hyvin innoissani. Pitkässä lennossa on se hyvä puoli, että siihen kuuluu ruoka sekä henkilökohtainen viihdejärjestelmä. Järjestelmässä on pelejä, elokuvia ja musiikkia.

  Tuula lähtee avustajaksi ja pääsen paikkoihin, johon en ehkä muuten menisi. Allure of the Seas on myös isompi ja uudempi laiva kuin Jewel of the seas, jolla viimeksi olin. Todennäköisesti myös esteettömämpi. Allurella on monia sellaisia asioita, joita Jewelillä ei ole. Esimerkiksi puistoalue ja jääshowt.

 Muistelemme vieläkin Välimeren risteilyn pancakeseja, joita söimme mansikoiden ja valkosuklaan kanssa.Toki odotan myös pysähdyksiä Saint Maartinissa ja Puerto Ricossa.
Saapa nähdä, onko hyttimme sisä-vai parvekehytti. Mikäli sisähytti, toivottavasti siellä on parempi ilmastointi mitä Jewelillä oli.

Sekin helpottaa, että kaikki on mietitty valmiiksi ja pääsemme siirtymään laivasta kaikkiin pysähdyspaikkoihin. Jos ongelmia tulee, voin kysyä Sannalta neuvoa.

Tänään sain Risteilykeskukselta viestin, että Finnair on vahvistanut lentovaraukseni ja pääsen samalle lennolle kuin muutkin Palmuaseman risteilylle lähtevät. Hienoa!

Kesän odotusta..

Moikka!

Karibian-risteilyn lentokuviot ovat vieläkin auki. Odotan edelleenkin tietoja niistä.
Sanna kertoikin jo kesäsuunnitelmistaan Palmuasemalla, ajattelin nyt itsekin.

Kesäkuulle ei vielä paljoa suunnitelmia olekaan. Sen ensimmäinen viikko menee opinnäytetyöni parissa, samoin kuin kuluvan toukokuun jäljellä olevat viikot. Minulla on kyllä kaksi Viking Linen lahjakorttia. Toinen niistä pitäisi käyttää kesäkuun loppuun mennessä. Heinäkuussa on yhdet polttarit ja Meripäivät, elokuun puolessavälissä häät. Heinäkuu on siis jo aika täynnä. Olen hakenut avustajalle lisätunteja polttareihin, häihin ja Meripäiville.


Toivottavasti saan riittävän määrän niitä. Asumispalveluyksikössä asumisessa on se huono puoli, että sosiaalityöntekijät yleensä rajoittavat vapaa-ajan avustajatuntien määrää. He ajattelevat helposti, että ethän sä nyt niin paljoo niitä tunteja tartte, kun sulla ei oo kouluakaan. Se on väärin.

Haluan olla aktiivinen myös kesällä ja loma-aikoina. Siksi tarvitsen aika paljon avustajatunteja. Talomme ohjaajien resurssit muutamaan parin tunnin kahvilareissuun Lauttasaaressa, mukavia toki nekin. Tänä kesänä reissuni suuntautuvat kotimaahan ja Tukholmaan, koska yritän säästää rahaa Palmuaseman Karibian-risteilylle. Haluaisin yllämainittujen lisäksi käydä ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kuopiossa asuu entinen Salpauksen luokkakaverini ja Jyväskylässä lapsuudenystäväni.
Kumpaakan en ole nähnyt pitkään aikaan.


Tässä vielä muutama kuva viime kesältä.

Aion tarkistaa myös Sokos Hotellien kesädiilit, niistä saattaa löytyä hyviäkin tarjouksista, kuten viime kesänä kahden hengen invahuone Mikkelistä 85 euroa.

Säistä riippuen aion myös mökkeillä ja uida järvessä. Mökillämme on vesipumppuhydrauliikalla toimiva uimahissi, jolla pääsen turvallisesti järveen. Veneilykin mökkijärvellä kiinnostaisi, toivotaan että tämä kesä olisi lämpimämpi kuin viime kesä.

Talossamme järjestetään myös grilli-iltoja, joihin myös osallistun aikatauluni salliessa.

Karibia-kuumetta...

Moi taas!


Viime viikolla se sitten vihdoinkin tuli myyntiin. Palmuaseman Karibian-risteily nimittäin.
Ja suosittukin se on, en saanut enää varattua pyörätuolipaikkaa siltä Floridan-lennolta, jolla muut Palmuaseman risteilylle lähtijät menevät. Nyt Risteilykeskus yrittää saada vielä yhtä pyörätuolipaikkaa tuolle lennolle. Saa nähdä, onnistuuko se vai menenkö jo aikaisemmalla lennolla.
Finnair on rajoittanut avustettavien matkustajien määrää lennoillaan. Määrä riippuu kunkin lennon konetyypistä.

No, tärkeintä on että Risteilykeskuksen työntekijä järjestelee asiaa. Mahdolliseen lennonvaihtoon ei maailmani kaadu. Olen jo oppinut sen, että matkailussa joustavuus on hyväksi.
Harvoin kaikki menee täysin suunnitelmien mukaan.

Risteilyä odotellessa, Karibia-kuumetta on jo ilmassa. Olen jo vähän fiilistellyt tuota matkaa kuuntelemalla teemaan sopivaa musiikkia,esim. Sunshine reggaeta ja The Merrymenin Feeling Hot Hot hottia. Samoin Sweat A la la long on ihana. Nämä kappaleet löytyvät Spotifysta ja Youtubesta.

Ne löytyvät myös blogini Facebook-sivuilta;https://www.facebook.com/mahotonreissaaja.
Kannattaa käydä välillä kurkkaamassa sielläkin!

Tuossa kuvassa onkin vähän Karibia-tunnelmaa ja Mamma mia 2 tulee ensi-iltaan kesällä. Aion katsoa!

Ping Helsingissä oli ihana tunnelma. Se on sisällöntuotannon ja markkinoinnin ammattilaistapahtuma. Kuohuviini, hyvät naposteltavat sen kanssa ja ihanat bloggaajakollegat, mikäs sen parempaa.

,

Ensi vuonna toivon ehtiväni Pingiin jo aamupäivästä. Nyt ehdin mukaan vasta iltapäivällä kolmen aikaan avustajani Tuulan aikataulujen vuoksi. Tapahtuma oli silti käymisen arvoinen. Se ihanan innostava fiilis, oli mahtavaa ja huippua! Loppujuhlaan eli After partyyn en päässyt, koska juhlapaikkaan oli paljon portaita! Toivottavasti järjestäjät eivät tee samaa virhettä samaa virhettä.

Jäätelö-ja suklaakarnevaalit Kaapelitehtaalla 28.4.

Lukijan toive


Moi taas!

Huomasin Facebookista ilmoituksen, että yksi kavereistani oli menossa Jäätelö-ja suklaakarnevaaleille. Hänen piti lähteä sinne kaverinsa kanssa, mutta kaverille tuli este.

Niimpä maksoin lipun ja lähdin karnevaaleille. Avustajani Jenna pääsi ilmaiseksi.
Pääsin sinne todella helposti. Metrolla Ruoholahteen ja asemalta oli vain noin 600 metrin matka Kaapelille. Tapahtumassa oli hiukan ahdasta ja kuumaa, väkeä oli liikkeellä todella paljon.

Silti tunnelma oli ihana. Jäätelötehtaat - ja valmistajat olivat hyvin esillä ja tarjosivat todella runsaasti ilmaisia maistiaisia. Kotimaisista mukana olivat mm. Pingviini, Valio, Kolme kaveria, Vanhan Porvoon jäätelö sekä Artesaanijäätelö.

Kolmesta jäätelömausta vihreä omenasorbettti oli raikasta ja parasta!

Kolmen kaverin uutuuksista maistoin pistaasijäätelöä, sekin oli aika hyvää. Kotimaisista jäätelöistä toiseksi parasta oli kuitenkin Pingviinin Candy&Corn-kinuski-popcorn-jäätelö purkissa.

Myös Robert's gelaton jäätelö oli maistamisen arvoista.

Ulkomaisista mukana oli ainakin Alpro, Dione ja Oatlyn kauramaitopohjaiset jäätelöt, yllättävän hyviä nekin. 

Parasta näistä oli Dionen mango-karpalojäätelö. Kirpeä karpalo ja makea mango sopivat jäätelössä hyvin yhteen.

Ihanat käsintehdyt suklaat

Käsintehdyistä suklaista maistoin muutaman konvehdin, Baileys, passion ja paahdettu valkosuklaa.

Herkullisia nekin!

Tapahtuma oli todella suosittu, niimpä se varmaan järjestetään ensi vuonna uudelleen. Aion mennä!

Se oli herkkusuiden taivas, kuten avustajani sanoi. Suosittelen lämpimästi!

Supermessut 21.4.

Yhteistyössä Tampereen Supermessut 2018


 Moi! Olin lauantaina Jennan kanssa Tampereen Supermessuilla. Lähdimme jo aamujunalla, koska halusin olla messuilla ajoissa. Taksi saapui asemalle sovittuna aikana ja olimme Tampereen Messu-ja Urheilukeskuksessa yhdentoista maissa. Ensin vilkaisin pikaisesti puutarha-alueelle ja maistoin ihanaa ohrapuuroa. Olisin voinut syödä sitä ison lautasellisen. Alueella oli myös paljon kevätkukkia.

Ne olivat kauniita, mutta kotimaan matkailu kiinnosti nytkin eniten. Menin siis E-halliin. Se oli täynnä kotimaan matkailun osastoja. Mukana oli enimmäkseen Etelä- Pohjanmaan, Hämeen ja keski-Suomen kuntia ja yrityksiä. Itä-Suomesta mukana oli  Imatran kylpylä ja pohjoiskarjalaiset piirakat ja kukot.

Pääsin messuille bloggaajapassilla

Erityisesti mieleeni jäi Keuruun osasto. Sen työntekijä tunsi hyvin paikkakunnan nähtävyydet ja kertoi niistä innostavasti. Löytyi yhteisiä tuttujakin. Kuulin myös, että hotelli Keurusselälle on tulossa elokuussa kaksi uutta invahuonetta. Hienoa!

Keuruulla on myös Haapamäen höyryveturipuisto. Sekin voisi olla kiinnostava. Ja hotelli Keurusselällä on tunnettuja artistejakin keikoilla. Kesäreissu voisi olla hyvä idea, Jyväskylän kautta.

Myös Ahvenanmaan messuesitteitä tuli otettua mukaan. Tutustumisen arvoisia varmasti nekin.
Maarianhaminassa voisin ainakin käydä äidin serkkua moikkaamassa.


Kävin myös Tampereen ja Hämeenlinnan teatterien osastoilla. Se mikä hiukan hämmensi, oli niin monien maakuntien poisjäänti messuilta. Esimerkiksi Lapin, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan tai Savon osastoja en nähnyt ollenkaan.

Toki messuosastot ovat ovat kalliita, mutta ne tuovat maakunnille paljon tarpeellista näkyvyyttä ja niiden tapahtumat tarvitsevat sitä potentiaalisten kävijöiden tavoittamiseen.