perjantai 19. lokakuuta 2018

Suunnittelun merkitys esteettömässä matkailussa


Hyvät lukijani, kuinka moni teistä katsoi Ykköseltä dokumentin Wheels of freedom? Se tuli telkkarista ykköseltä pari viikkoa sitten. Se kertoo nuoresta miehestä, joka liikkuu sähkärillä ja haaveilee menevänsä sillä Oulusta Lissaboniin. Hän päättää toteuttaa haaveensa ja hakee matkalleen avustajia te-palveluiden eli entisen mol.fi-sivuston kautta. Hän löytää avustajat matkalleen. Reissu kuitenkin kangertelee jo alkuvaiheessa. Avustajat ovat kokemattomia, eivät selvästikään tiedä mihin ovat ryhtymässä ja menossa. Kaksi heistä kohtelee nuorta miestä kuin lasta, kyseenalaistavat jopa hänen ymmärryksensä.

Tilannetta pahentaa riittämätön budjetti, Villen rahat loppuvat jo matkan alkuvaiheessa. Hän ei myöskään ole varannut majoituksia etukäteen. Hän kysyy yöpymispaikkaa pikkukaupungin palvelutalosta ja jatkaa matkaansa seuraavana aamuna.

Jännityksen säilymiseksi en nyt paljasta koko juonta, dokkari löytyy Yle areenasta.

Mitä se opetti minulle?


1.Matkalla pitää aina olla riittävä budjetti. 1500 e ei todellakaan riitä noin pitkään reissuun ja matkallakin pitää syödä. Pelkillä luumuilla ei pitkälle pötkitä.

2.Riittävän suunnitelun merkityksen. Avustajille pitää kertoa, mihin ollaan menossa. Kannattaa tutustua heihin hyvin ennen matkaa ja korostaa, että kyseessä on reissusta huolimatta pitkä työputki.

Myös avustajien työvuorot ja -ajat kannattaa suunnitella paremmin.

3. Majoituksetkin pitäisi varata etukäteen. Ei voi odottaa, että jostain palvelutalosta löytyy sattumalta yöpymispaikka, jos ei joku kaveri tai tuttu asu siellä.


Ulkomaanmatkoilla kannattaa muistaa, että määrittämätön tai matkajokeri-tyyppinen majoitus ei valitettavasti sovellu liikuntarajoitteisille.  Liikuntarajoitteiset joutuvat suunnittelemaan matkansa tarkemmin kuin muut.

4. Ja jos ongelmia tulee, niistä pitää ehdottomasti puhua. Paremmalla suunnittelulla Villekin olisi saanut enemmän omaa rauhaa.

Hyvällä suunnittelulla pystyy välttämään monta ikävää asiaa. En tarkoita, että tietäisin matkailusta kaiken.Tietyt perusasiat on kuitenkin hyvä muistaa, jotta matka onnistuu.

5. Joustava asenne on tärkeä, varautukaa yllätyksiin!

Ihania matkoja kaikille!


Lopuksi muutamia ruskakuvia viime sunnuntailta Ihmeidentekijät -kuvauspaikkakierrokselta.





















sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Lokakuun mietteitä..




Moi taas!


Lokakuu on alkanut, itselläni se on mennyt opparikiireiden ja kouluhommien merkeissä. Onneksi opinnäytetyöni on kuitenkin edennyt ihan mukavasti. Se alkaa olemaan tekstin määrällä mitattuna puolenvälin paikkeilla,hyvä! Vielä on kuitenkin purettava haastattelut loppuun ja etsittävä sopivia lähteitä. Blogini kääntäjä auttaa englanninkielisten lähteiden etsimisessä, kiitos hänelle!




Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, ihmiset istuvat ja raidat
Talomme Halloween-juhlat




Hiljattain tapahtui toinenkin hieno asia. Näin Matkabloggaajien Facebook-ryhmässä ilmoituksen, jossa etsittiin puhujaa näkövammaisten matkailuiltaan. Soitin järjestäjälle ja tarjouduin puhujaksi.
Toinenkin ehdokas oli ehtinyt soittamaan ennen minua. Pitäkää peukkuja että pääsen!





Odotan jo kovasti Palmuaseman Karibian-risteilyä ja Tuula antoi minulle erään tuntemansa hyvän tyypin yhteystiedot. Ehkä saan yhden reissuavustajan lisää. Toki matkat Tuulan kanssa jatkuvat edelleen, mutta on hyvä olla useampia reissuavustajia.

Olisin iloinen, jos voisin jatkossa tienata osan matkakassasta puhujanpalkkioilla.
Aina silloin tällöin minulta myös kysytään vinkkejä matkoista tai hyvistä reissuavustajista.
Mielelläni autan niin paljon kun pystyn.



Kuvan mahdollinen sisältö: 1 henkilö, hymy, istuu, lapsi ja ulkoilma
Lauttasaaren merenrannalla viime sunnuntaina



Oikein ihanaa lokakuuta teille kaikille ja valoa syksyynne!

Lopuksi muutama kuva  ja ihanista thai-curryista! Thai-orchid ravintolat sijaitsevat Kampissa ja Itäkeskuksessa. Annos ihanaa thai-currya maksaa 13,90 €.











perjantai 28. syyskuuta 2018

Syksyinen konserttireissu Kotkaan



Moikka!


Käyn Kotkassa yleensä keväällä ja kesällä, mutta nyt näin ilmoituksen, että siellä olisi lauantaina 22.9. Hyvän Tuulen Laulajien konsertti. Lippuja oli vielä jäljellä, joten lähdin. Tuo kuoro on kuuluisa, sillä se on laulanut taustoja Juha Vainion levyillä ja esiintynyt ulkomaillakin.

Lähdin ensin junalla Kouvolaan, Saara haki taksilla Kouvolasta. Valitettavasti kaikki Kotkaan menevät junat ovat taajamajunia vieläkin. Ne eivät ole esteettömiä.

Pääsimme kuitenkin Kotkaan. Majoituin ystäväni vanhempien kotona. Siellä söin ihanaa Reittisen leipää. Vain hissin pienuus harmitti. Sen vuoksi olin manuaalipyörätuolilla reissussa ja avustajani työnsi minua.







Syötyäni meikkasin ja yritin tehdä puhelimitse pöytävarauksen ravintola Kairoon. Ei onnistunut, puhelimeen ei vastattu. Menimme majoituspaikastani Kairoon niin, että avustajani työnsi minua ja Saaraa vuorotellen. Emme viitsineet tilata taksia, koska matkaa oli noin kilometri.

Ehkä olisi kannattanut, koska juuri silloin alkoi kaatosade. Kastuimme läpimäriksi. - No kohta päästään Kairoon syömään hyvää ruokaa, ajattelimme. Tosin Kairon nettisivuilla luki oli maininta: Toivomme ruokailijoilta pöytävarausta. Olisi pitänyt mainita että se on edellytys, koska tultuamme paikalle emme saaneet enää ruokaa, onneksi teetä ja kahvia lämmikkeeksi. Pieni voileipä tai sips -tai suolapähkinäpussikin olisi ollut kiva.


Menimme Cafe Teelusikan ohi. Olisimpa hakenut sieltä vohvelin.

Avustajalleni sanottiin, että keittiö oli jo mennyt kiinni. Harmin paikka!  Konsertti oli kyllä upea, mutta odotimme myös innolla ruokailua Kairossa.  Mietimme jo etukäteen, mitä olisimme tilanneet.
Olen kerran syönyt siellä katkarapuleivän. Se oli maukas ja iso, reilusti katkarapuja.












 Annoin  palautetta jälkikäteen. Konsertin aikana yksi nainen oikein korosti meille, ihanaa kun nää vammaset on nykyään joka paikassa ja harrastaa. Jotenkin vähän ärsyynnyin, vaikka nainen tarkoitti hyvää. Eikö vielä nykyäänkään ymmärretä, että vamma ei estä aktiivisuutta?


Innostuimme Saaran kanssa muistelemaan menneitä ja puhuin vieressäni istuneen vanhemman naisen mielestä liian kovaa. Hän sanoi minulle etten saisi huutaa. Pyysin anteeksi, mutta hän lähti pois.
Lähteköön, jos on noin ääniherkkä. Emme olleet kirkkokonsertissa. Ei täpötäysi ravintola ole lauantai-iltana välttämättä ihan hiljainen paikka eikä sen tarvitse olla. Eri asia jos joku humalainen öykkäröi koko illan.

Sunnuntaina sää oli jo parempi. Menimme Juha Vainion kadulle katsomaan kiviä, johon oli kaiverrettu Junnun laulujen sanoja.






















Hieno kunnianosoitus upeille lauluille ja lauluille!










sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Ruskaretkelle ensi syksynä?


Isäni lähti Lappiin lomailemaan ja auttamaan veljeään remontissa. Kemiijärveltä Sallaan menevän bussin ikkunasta näkyi hieno ruskamaisema. Ajatus ruskamatkasta oli jo ollut mielessäni noin pari vuotta ja nyt se vahvistui entisestään.

Kuvan otti isäni Pekka Arvio.




Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö




En ole koskaan käynyt Lapissa syksyllä tai ruska-aikaan.Twitterin matkachatissa ja Palmuasemallakin on ollut puhetta syksyisestä Lapin roadtripistä, joten Lapin-kuume on nousussa..


Kemijärven lisäksi haluaisin käydä ainakin Rovaniemellä ja Kuusamossa. Eräs ohjaajamme on Kuusamosta kotoisin, ja kehuu kovasti sen upeaa luontoa.' Ylläksellekin olisi kiva kiva päästä uudestaan. Ruskaretken ajankohta voisi olla ensi syksynä, vaikka pienellä kaveriporukalla.



Ensin täytyy vaan päättää reitti ja säästää rahat. Lappi on laaja alue ja hintava kohde. Viikonloppu siellä maksaa helposti saman verran kuin viikko etelän auringossa.
Reitin suhteen on hyvä olla realistinen, kaikkea kiinnostavaa ei viikossakaan näe.

Lapissa ajatellaan, että kun joku paikka on alle 100 kilometrin päässä, se on lähellä.
Lapissa kiehtoo myös kiireettömyys ja leppoisuus, mikä pääkaupunkiseudun asukkailta joskus unohtuu.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Parhaat säästövinkkini



Moikka!


Osa teistä on varmasti jo nähnytkin viimeisimmän Facebookin livelähetykseni. Annoin siinä säästövinkkejä. Laitan samat vinkit tähän juttuun. Tietysti säästämiseen vaikuttaa oma tulotaso, mutta ensin kannattaa avata säästötili, jonne laittaa tietyn summan joka kuukausi. Muutama kymppi riittää.

Laitan itse säästötilille tuon summan lisäksi synttäri - ja joulurahat, osan kesätyöpalkoista ja mahdolliset muut ylimääräiset rahat. Pyrin matkustamaan sesonkiaikojen ulkopuolella, jos se vain sopii aikatauluuni. Esimerkiksi lennot ja risteilyt ovat arkipäivisin yleensä halvempia kuin viikonloppuisin. Juhlapyhät ovat aina sesonkiaikaa. Viikonloppujen lennot ovat kalliimpia.
Norwegianin lennot ovat yleensä halvempia kuin Finnairin. Rantapallossakin on usein tarjouksia ja arvontoja.


Ebookersilta voi löytää halpoja tarjouksia Euroopan kaupunkilomista. Niitä kannattaa harkita.




Marysolin drinkkikurssi kuului hotellin iltaohjelmaan, joka sisältyi matkan hintaan.


Katsoin Helsinki-Tukholma risteilyn hintoja, lähtöpäivä 21.12. ja 17.12. Jälkimmäinen ajankohta oli selvästi halvempi,  Promenade-invahytti oli 140 e, 21.12. lähtevällä risteilyllä reilu 200 e.
Laivalla ruuat kannattaa aina ostaa etukäteen sekä hyödyntää pisteitä ja lahjakortteja.

Vältän turhaa shoppailua, ostan vaan sen mitä todella tarvitsen. En tupakoi ja baareissakin käyn harvoin. Baarireissulla yksi tai kaksi  siideriä riittää, välillä saatan ottaa cokiksen. En käytä autoa asuessani Helsingissä.

Hyödynnän kaikki opiskelija-alennukset. Matkoille saatan ottaa puolihoitopaketin tai haen aamupala- ja lounastarvikkeet lähikaupasta. Näin teimme esimerkiksi 2015 Teneriffan matkalla. Playa de Americaksessa hotellimme lähellä oli aika iso ja esteetön kauppa.



Tuliaisia ostan matkoilta vähän, sisarusten lapsille ehkä jotain pientä. Joskus itsellekin, mutta aika maltillisesti.





            Pyyhkeet ja lippikset ovat edullisia tuliaisia, samoin turkkilainen omenatee.





Yhdestä asiasta en tingi. Käytän suoria lentoja aina  kun mahdollista, vaikka ne ovatkin kalliimpia kuin vaihdolliset. Apuvälineiden kanssa vaihdot ovat hankalia ja rasittavat sähkäriäkin, kun se pitäisi purkaa moneen kertaan. Vältän myös halvimpia hostelleja, ne eivät yleensä ole esteettömiä.

 Muistakaa, että aina ei tarvitse mennä kauas. Läheltäkin voi löytyä kivoja kohteita. Esimerkisi Nuuksio, luontokeskus Haltia, ilmaistapahtumat.. Lauttasaaressa merenrantakahvila Kasinonranta on hyvällä säällä tosi ihana.

Ja tammikuussa on taas matkamessut. Silloin voi helposti löytää halvan matkan, tarjouksia ja arvontoja riittää.

perjantai 31. elokuuta 2018

Päiväristeily Viking xprs:llä 26.8.



Moikka!


Viime sunnuntaina olin päiväristeilyllä Jennan kanssa. Minulla oli Viking Linen lahjakortti.  Menimme taksilla Vikingin terminaaliin Katajanokalle. Invavessa oli sähkärille ja Returnerille ahdas, pärjäsimme kuitenkin. Laivan invavessat oli tilavampia. Menimme ensin laivan pubiin kuuntelemaan musiikkia. Esiintymässä oli Minna Lasanen Trio. Musiikki oli sopivan rauhallista ja Minna lauloi hyvin. Söin viereisessä kahvilassa katkarapuleivän. En muista enää mitä se maksoi. Oli maukas ja katkarapua oli niin paljon, ettei leipä näkynyt.


Kahvilakäynnin jälkeen oli aika mennä maihin. Tallinnassa oli pilvinen ja harmaa sää. Ajattelin mennä Hop on-Hop off bussiin kaupunkikierrokselle, mutta bussi ei ollut esteetön, harmi. Kävimme Satamamarketin kahvilassa ja yhdessä vaatekaupassa, sieltä ei löytynyt mitään erityistä.  Myyjä palveli kyllä hyvin.





Minnan trio veti pubin täyteen



















Noin parin tunnin maissaolon jälkeen olikin jo nälkä. Tilasin mustaherukkaglaseerattua porsaanpihviä lohkoperunoilla. Annos oli muuten hyvä  mutta bearnaise -tai sienikastike olisi ollut makuuni enemmän. Ostin etukäteen ateriakupongit, maksupuoli hoitui niillä. Ne maksoivat noin 20 euroa per henkilö. Syömisen jälkeen teki vielä mieli jälkiruokaa. Vaikka laihdutan, sovimme ravintoterapeuttini kanssa, että saan pitää yhden herkkupäivän viikossa ja herkutella matkoilla.
Päätin pitää sen tuolla risteilyllä. Tilasin suklaakakkua, luulin tilaavani pienen palan. Hämmästyin kakkupalan kokoa. Se oli niin iso, että olisimme voineet syödä sen Jennan kanssa puoliksi. Nyt taisi jäädä osa syömättä, vaikka herkkua olikin.









Karaokeenkin ajattelin mennä, mutta en ehtinyt. Törmäsin laivalla entiseen naapuriini, jota en ollut nähnyt 27 vuoteen. Jälleennäkemisen iloa! Muistelimme menneitä, ja sitä, kuinka hän koristeli pyörätuolini tekokukilla. Kukkakauppiaalla niitä riitti.  Takaisin Katajanokalle saavuimme n. klo 19.30. Risteily maksoi kahdeltahengeltä ruokineen noin 50 -60 e, ja sujui oikein mukavasti.


keskiviikko 22. elokuuta 2018

Mikä esteettömässä matkailussa harmittaa?


Moi taas!

Matkailu on yleensä kivaa, mutta välillä harmittaa se, kun vammaisena joutuu suunnittelemaan matkansa niin tarkasti etukäteen. Tämä asia nousee esiin silloin tällöin, viimeksi eilen kun pikkuveljen vaimo kertoi että he olivat valinneet häämatkakseen äkkilähdön. Melkein huokasin kateellisena. Spontaanina ihmisenä kaipaan välillä äkkilähtömahdollisuutta.

Se ei kuitenkaan onnistu. Esteettömiä majoitusvaihtoehtoja ei ole vieläkään tarpeeksi ja sopivan avustajan löytäminen muutaman päivän varoitusajalla on lähes mahdotonta. Kaikille avustajille matkatyö ja pitkät työputket eivät sovi. Lisäksi matka-avustajan kanssa pitää synkata supehyviin, koska yhdessäolo on matkoilla todella tiivistä. Ei ole helppoa löytää uusia matka-avustajia, koska avustajan pitää olla hyväkuntoinen ja vahvakin, jotta siirrot sujuvat turvallisesti.


Pidin Olympian Kaukomatkatoimiston Irmeli Revon blogikirjoituksista kovasti ja haluaisin lähteä hänen vetämälleen matkalle, mutta ne eivät valitettavasti ole esteettömiä. Ymmärrän toki syyt, kohteet ovat usein köyhissä maissa, joissa ei välttämättä ole esteettömiä busseja eikä invavessojakaan. Kiertomatkojen aikataulutkin ovat kuulemma tiukkoja.

Esteettömyyteen liitttývän etukäteisselvittelyn määrä,portaat ja invavessojen puute.

Esteettömien hotellien ja retkien kalleus. Esteettömyys on välttämättömyys, siitä ei pitäisi joutua maksamaan ylimääräistä.

Yksi esteettömyyteen liittyvä pattitilanne sattui Ateenassa Välimeren risteilyllä.

Laitan kuvan siitä tähän, niin ymmärrätte.





maanantai 13. elokuuta 2018

Elokuun matkasuunnitelmia


Moi taas!



Kysyin VR:n asiakaspalvelusta Turengin aseman esteettömyydestä. Sieltä kerrottiin, että asema on valitettavasti esteellinen. Sen laituria ei ole korotettu. Tuo asia alkoi kiinnostamaan, kun huomasin ilmoituksen Kiipulan elojuhlasta 31.8. Kiipulaa lähin rautatieasema on Turengissa. Sieltä Kiipulaan on noin kuusi kilometriä per suunta. Hämeenlinnasta Kiipulaan on noin 20 kilometriä per suunta.

Oma taksikorttini käy vain pääkaupunkiseudulla. Sen ulkupuolella liikkuessan joudun maksamaan taksimatkani itse. Siksi Turengin aseman esteellisyys harmittaa hiukan. Onneksi voin pyytää tutulta taksikuskilta alennusta matkasta.  Kiipulassa järjestetään 31.8.  klo 16-22 Elojuhla jossa esiintyy bändi nimeltä Renki. Tuulan mies soittaa siinä. Toki juhlassa on myös hyvää ruokaa ja ehkä tapaan tuttujakin. Tulen iltajunalla klo 23.08. Hämeenlinnasta Helsinkiin.



26.8. olen lähdössä Viking Linen päiväristeilylle. Piti ensin lähteä lauantaina 1.9, mutta lahjakorttini on voimassa sunnuntai-torstai lähdöillä. 1.9. Viking XPRS-laivalla esiintyy Paula Koivuniemi. Katotaan lähdenkö silloinkin vai olenko ihan puhki Elojuhlista. Ajatus houkuttaa kyllä. Paula vetää varmasti hyvän keikan.








Tässä muistona eräs risteilykuva muutaman vuoden takaa. Laulan siinä karaokea ja Saana pitiä mikrofonia.

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Allsång på Skansen ja muita ideoita



Moikka! Telkkarista tulee ykköseltä tiistai-iltaisin ruotsalainen yhteislauluohjelma Allsång på Skansen, Ruotsin vastine 90-luvulla tulleelle Tammerkosken sillalla-ohjelmalle.

Kummassakin ohjelmassa on tosi kiva tunnelma, Allsångissa vielä vähän iloisempi, mutta hyvin osasi Mikkokin hommansa. Haluaisinkin aistia tuon tunnelman livenä paikan päällä ja laulaa yhdessä toisten kanssa, tunnelma oli katossa sateellakin. Hän myös kertoi laulujen välissä kiinnostavia tarinoita niidden taustoista ja syntyhistoriasta.

Puhuimme vähän aikaa sitten ystäväni Miran kanssa, että olisipa kiva lähteä paikan päälle Tukholmaan. Koska on jo elokuu, tämä reissu siirtyy ensi kesälle.
Allsång på Skansen on ulkotilaisuus, en tiedä järjestetäänkö sitä syksyllä. Huomenna on jo aloitettava kouluhommat, että valmistun joulukuussa. Mirallakin on elokuu jo täynnä ohjelmaa. Samalla voisin oppia ruotsia laulamalla. En ole vielä käynyt siellä, joten kuvia minulla ei sieltä ole.

Joulukuussa tai vuodenvaihteessa lähden varmaan risteilylle Marian ja Jennan kanssa. Nytkin olisi kyllä kiva, kun Silja Serenadella on rapujuhlat 23.8. ja 6.9.



Matkamessuilla suunnittelemassa




Avustajatunnit eivät vaan valitettavasti riitä. En ole vielä saanut vastausta niistä tehtyyn valitukseen.


Asiasta toiseen, Tuusulaan kannattaa mennä niin, että menee ensin lähijunalla Keravalle ja sieltä Tuusulaan. Invataksi maksaa 36-40 e per suunta. Onnibussi ei kulje sinne eikä Matkahuollon tai Expressbussin autoissa ole pyörätuolipaikkoja, harmi.



Hyacint



Tuusulan Pokka Pitää esitykset on jo loppuunmyyty. Näyttelijät sopivat hyvin rooleihinsa.  Juoni oli vaan niin ennalta-arvattava ja tylsä, ettette menetä paljon, jos ette nyt ehtineet niihin. Oli esityksessä hauskojakin hetkiä ja hyvät lavasteet.

Lisäksi Tuusulan Krapin luonto on kesällä todella kaunis. Se on hyvä lähikohde, vain 40 Helsingistä.

Sain muuten lisää avustajatunteja myös vapaa-ajan viettoon. Ihanaa!


www.krapi.fi





lauantai 28. heinäkuuta 2018

Kotkan ja Riihimäen rautatieasemat esteettömiksi


Moi taas!


Olisi kiva käydä nyt loppukesän tai alkusyksyn aikana Riihimäellä. Siellä asuu kaksi entistä avustajaani. Siellä on kiva kesäteatteri. Toinen avustajani on  kehunut myös thaimaalaista ravintolaa.
Ja myös ympärivuotisesti toimiva teatteri. Ongelma on siinä, että Riihimäen asema ei ole esteetön. Sen laituri pitäisi nyt korjata mahdollisimman pian ja  siirtyä sanoista tekoihin. Riihimäki ei kuulu Helsingin lähikuntiin, taksikorttini ei käy siellä. Omakustanteinen taksimatka tulee liian kalliiksi.

Eikä Onnibussikaan mene Riihimäelle. Tarkistin asian heidän nettisivuiltaan. Ihmeellistä, luulisi liikenteen sinne kannattavan. Pienemmille paikkakunnille vuoroja kyllä on. Matkahuollon tai Expressbussin autoissa ei ole pyörätuolipaikkoja.


Toinen ongelma ovat Kotkaan menevät junat. Ne ovat kaikki vanhoja taajamajunia, joissa ei ole vammaispalveluita eikä Kotkan asemallakaan.






Lähes kaikissa Kotkaan menevissä Onnibusseissa on kyllä yksi pyörätuolipaikka. Se on kuitenkin varattava 36 tuntia ennen matkaa. Onnibusseissa ei ole invavessaa ja tavaratilaan ei kovin Turneria isompi apuväline mahdu. On hassua, että monille Pohjanmaan pikkupaikkakunnille pääsee junalla mutta Kotkaan ei. Siellä on kuitenkin Meripäivät, Junnun Lauluseuran tapahtumia ympäri vuoden ja muuta kivaa tekemistä. Ja 55 000 asukasta.

 Kotkan lähellä on myös Hamina. Hamina Tattoon ohjelmaa on  myös kehuttu, sielläkin voisi olla kiva piipahtaa päiväkäynnillä. Ja Haminassa yleensäkin.

Ja Hämeenlinnan rautatieasemalle pitäisi saada invavessa. Turengin rautatieaseman laiturikin pitäisi korjata esteettömäksi. Vr:n palveluissa olisi vielä paljon parannettavaa.