Vuoden 2017 matkojen yhteenveto ja Onnea vuodelle 2018!

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja Facebook-sivun tykkääjille tästä vuodesta! Olette olleet upeasti mukana matkassani, olen saanut kivoja kommenttejakin. Blogia aloittaessani en todellakaan osannut kuvitella, että se menestyisi näin hyvin.

Matkavuoteni kohokohta oli Cp-lehden lukijamatka Teneriffalle 4.3.-11.3.2017. Ilmat suosivat, kaikki meni hyvin ja sain uusia tuttaviakin. Kauan odottamani retki Teide-tulivuorelle toteutui myös ja näin rippipappiani pitkästa aikaa.

Matkaporukan kanssa on vaihdettu WhatsApp- viestejä, soiteltu ja tavattukin muutaman kerran. Kiitos vielä kerran heille ja Sannalle ihanasta matkasta!

Viikonloppu Köpiksessä oli oikein kiva, ja Tukholman opintomatka myös, jos ei lasketa majoituksen haasteita! Ilmat oli Köpiksessä sen verran kylmät, että seuraavaksi menen sinne kesällä.


En ole tehnyt vielä matkavarauksia ensi vuodelle, mutta odotan kovasti Palmuaseman risteilyä alkuvuodelle 2019. Thaimaan Hua Hinin reissu kahdeksi viikoksi esteettömästi maksaa varmaan n. 2000 e /henkilö, joten se siirtyy ehkä vuodelle 2020. Turkin matkoja sensijaan saa usein halvalla, olisiko seuraavaksi Alanian vuoro? Riippuu tietysti siitäkin, mitä ideoita matkamessuilta löytyy..

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja erityiskiitos Tuulalle. Olet aina lähdössä innokkaasti reissuun ja ymmärrät myös kaukomatkahaaveitani. Sinun avullasi olen toteuttanut monia matkaunelmiani.
Ja meillä on vielä monta matkaa edessä, uskon sen.



Lisään tähän muistoksi kuvan maaliskuun 2017 Teneriffan matkan drinkkikilpailusta.

Joka tapauksissa toivotan kaikille ystäville, tutuilleni ja blogini lukijoille oikein ihanaa matkailuvuotta 2018! Uskaltakaa toteuttaa unelmianne ja menkää sinne, mihin oikeasti haluatte mennä! Ei kannata aina valita matkakohdetta pelkästään lyhimmän lennon perusteella.

Tottakai täytyy tuntea oma kroppansa ja jaksamisensa, mutta joskus on myös hyvä vähän haastaa itseään. Ja kuten äitini sisko ja myös yksi kummitädeistäni viisasti sanoo: - Ei sitä oikein mihinkään pääse, jos ei ole valmis näkemään vaivaa. Näin se on!

Joulunalusilta Norjan suurlähetystössä

Oikein hyvää tapaninpäivän iltaa!



Palataanpa vielä joulunalustunnelmiin. Facebookissa toimii ryhmä Matkabloggaajat FIN, joka on hyvin aktiivinen. Löysin sieltä kutsun Norsk Julebord. illalliselle Norjan suurlähetystöön ja ilmoittauduin sinne. Illalliselle oli varattu kymmenkunta paikkaa suomalaisille matkabloggaajille.
Tapahtuma oli maksuton. Alkuun meille näytettiin pari matkailumarkkinointivideota. Toinen liittyi yleisesti Norjaan tai Osloon ja toinen Bergeniin.

Videot olivat visuaalisesti näyttäviä tietoiskuja Norjan luonnosta ja kulttuurista. Ne eivät kuitenkaan saaneet minua ihastumaan tai haltioitumaan. Voisikohan se johtua siitä, että joulukuun pimeydessä haluaisin mieluiten aurinkoon tai laskettelulomalle?

Tilaisuuden ohjelma oli kuitenkin kiinnostava ja suurlähetystö on esteetön. Videoita katsellessamme saimme alkupalaksi sillileipää kuohuviinin kera. Kuohuviini oli hyvää, sillileipä ei oikein maistunut.
Senjälkeen upea pianisti soitti kolme kappaletta, erinomaista musiikkia!

Senjälkeen pääsimme joulupöytään. Siinä oli paljon erilaisia kaloja ja mätejä, sekä rapeaa possunkylkeä muhennetun lantun kera.

 Jälkiruoista erikoisin oli vohveli, jonka päällä oli norjalaista vaaleanruskeaa juustoa, tykkäsin.

Kaikenkaikkiaan tilaisuus oli hyvin onnistunut. Eri maiden ruokakulttuurit kiinnostavat aina ja pyin tässä blogissani esittelemään myös lähellä olevia matkakohteita kiinnostavasti.

Hyvää joulua!

                   Tällä kuusikuvalla toivotan kaikille hyvää ja hauskaa joulua!

              Nautitaan toki myös hyvästä jouluruuasta, suklaasta, yhteisestä läheisten ja ystävien
              kanssa vietetystä ajasta, toivottavasti kaikki uskaltavat viettää omannäköisen joulun!

Lisää pyörätuolipaikkoja busseihin ja juniin!

Olen monesti pohtinut ylläolevaa otsikkoa. Onnibussin lisäksi tiedän vain kolme firmaa, joilla on tai on ollut aikaisemmin  käytössä hissillä tai rampilla varustettuja autoja. Trycatin kotisivuja en enää löytänyt netistä, iekö mennyt konkurssiin koko firma? Anjalankosken linjalla on ollut ainakin yksi hissillinen bussi, Pohjolan matkan autosta löytyy joko hissi tai ramppi.

Savonlinjalla on nettisivujen mukaan kaksi hissillistä bussia, joissa on yksi tai useampi pyörätuolipaikka.  Muistan, kun järjestin liikuntavammaisille nuorille päiväretkeä Kotkaan.


Osallistujia oli Etelä-Suomesta eri paikkakunnilta ja yksi Mikkelistäkin. Kaikki pääsivät junilla Kouvolaan. Kouvolasta Kotkaan ei kuitenkaan mennyt junaa, jossa olisi ollut pyörätuolipaikka. Esteetöntä bussia etsiessäni soitin lähes kaikkiin Kymenlaakson bussifirmoihin. Noin seitsemännen soiton jonkun firma työntekijän kehotti soittamaan Anjalankosken linjalle.
Sieltä bussi sitten vihdoinkin löytyi, olin tosi onnellinen. Retki meni hyvin. Silti toivoisin lisää pyörätuolipaikkoja.

Onnibussin autoista valtaosassa on yksi. Se on liian vähän. Ja paikka täytyy aina varata 36 tuntia ennen matkaa, se ei ole kovin spontaania eikä aivan yhdenvertaistakaan.
Kyllähän hissin tai rampin laitto on bussifirmalle investointi, tottakai se maksaa. Mutta koska vanhuksia, vammaisia, lastenrattaiden kanssa kulkevia on paljon, se maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Liikuntarajoitteisen aikuisen nosto bussin penkkiin on vaikeaa, vaikka olisi kaksi avustajaa. Nostajien täytyy olla todella vahvoja ja hyväkuntoisia. Silti on olemassa riski, että polvi venähtää tai pää kolahtaa. Ja junalla ei pääse kaikkialle. Juniinkin tarvittaisiiin lisäpaikkoja. Kaksi pyörätuolipaikkaa yhtä Intercityä tai Pendolinoa kohti on sekin liian vähän ja aina saa tapella tilasta lasta lastenvaunujen kanssa! Pidän lapsista, mutta olisi kivaa, jos voisin itse valita, missä istun.

Menossa Onnibussiin

Uuden vuoden majoituspulma

Moi!

Uudenvuoden suunnitelmani alkavat pikkuhiljaa selvitä.  Ihanan matka-avustajani Tuulan mies soittaa Renki-nimisessä bändissä ja olen ajatellut mennä kattomaan sen keikkaa Lapinjärvelle uudenvuodenaattona. Lapinjärvi on pieni kunta Myrskylän, Porvoon ja Loviisan lähellä. Pääsen kyllä sinne alkuillasta, mutta poistulo on ongelma. Keikka alkaa illalla kl 22, tarkkaa päättymisaikaa en tiedä. Noin myöhään illalla ei tule enää Onnibusseja Helsinkiin eikä junatkaan kulje Lapinjärveltä.


Busseissa on muutenkin hyvin vähän pyörätuolihissejä tai ramppeja.  Onnibussin lisäksi tiedän vain muutaman firman, joillla on jompikumpi. No, ajattelin sitten yöpyä siellä, hotelli Hanhessa jossa keikkakin on. Soitan hotellin työntekijälle esteettömyystilanteesta. Kerron käyttäväni pyörätuolia.
Liiankin rauhallisen ja jahkaavan oloinen työntekijä kertoo minulle ettei ole hotellilla eikä näe varaustilannetta juuri nyt. Hän ei kerro, milloin varaustilanne selviää. Jatkan kuitenkin kyselyäni.

Sitten työntekijä sanoo, että hotellissa on paljon portaita ja se on vanha rakennus. Hän valittelee tilannetta ja on periaatteessa ihan ystävällinen. Silti hän vaikutti jotenkin välinpitämättömältä.
Aivan kuin asia ei oikein kiinnostaisi tai sitten hän oli ajatuksissaan.

Hän ei myöskään ehdottanut minulle toista hotellia. Soittoni jälkeen Tuula vinkkaa, että Porvoosta tai Loviisasta saattaisi löytyä esteetön hotelli ja invahuone. Tuula katsoo netistä ja löytää hotelli Degerbyn, jonka sivuilla lukee, meillä on huoneita liikuntarajoitteisille.  Iloisena soitan hotelliin ja kysyn varaustilannetta. Puhelimeen vastaa uusi työntekijä, joka on aivan tietämätön koko asiasta.

Hän varmistaa asian kollegaltaan, ja käy ilmi, ettei heillä olekaan invahuonetta ja invavessakin löytyy vain yleisistä tiloista. Tuula kysyy asiaa Fb:n Esteetön matkailu-ryhmästä, sielläkään ei kukaan tiedä vastaustaYstäväni suosittelee hotelli Seurahovia, mutta sieltäkään ei löydy invahuonetta.

 Eikä Hotelli Sparresta, joka myös on Porvoossa. Huhhuh, mikä selvittely-ja soittorumba, en ymmärrä! Suututtaa ja harmittaa. Porvoossa ja Loviisassa sekä niiden lähikunnissa on kuitenkin tapahtumia ympäri vuoden ja ne ovat olleet hyvin esillä myös Matkamessuilla.  Niissä on  netin kuvista päätellen mukavan oloisia pikkuhotelleja, jotka ovat todennäköisesti persoonallisempia kuin isojen ketjujen vastaavat.

Porvoon ja Loviisan hotellit eivät selvästikään ole vielä tajunneet esteettömyyden merkitystä. Nyt on korkea aika ruveta heräämään siihen. Silloin matkailukin lisääntyisi. Miksei tätä ole ymmärretty?

Ja keikka on varmasti huippuhyvä, ja lippu maksaa vain 12 euroa. Sinne vaan kaikki nauttimaan hyvästä tunnelmasta ja musiikista!

Ja sain majoituksen Place to Sleep Hotel Loviisasta, jess! Urakka suoritettu!

Seuraava pitkä reissu - Karibia vai Thaimaa?

Moi! Matka Hua Hiniin Thaimaahan on alkanut taas houkuttelemaan Palmuaseman upeiden kuvien myötä. Kysyin Matka-agenteilta tarjousta 12 päivän matkasta sinne ensi marraskuulle. Paketti olisi maksanut 2055 euroa per henkilö, sisältäen majoituksen, lennot, lentokenttäkuljetukset ja tullessamme ostoskassin huoneessa.










Hinta tuntui kalliiilta. Muutaman päivän päästä kuulin,että Maria ja Jenna ovat lähdössä Thaimaahan tammikuussa 2019. Meinasin jo lähteä sinne silloin, mutta kuulinkin Sannalta, että Palmuaseman risteily on tulossa juuri samaan aikaan. Todennäköisesti menen ensin risteilylle.
Haluan antaa Royal Caribbeanille toisen mahdollisuuden. Heillä on nettisivuillaan joulukalenteri, jossa arvotaan päivittäin risteilylahjakortteja.

Herätessä tuli mieleeni, että kun esimerkiksi Aurinkomatkoilla on käytössä nopean varaajan edut, niin voisko Matka-agenteilla olla vakioasiakkaille joku kanta-asiakassysteemi  niille asiakkaille, jotka ovat varanneet sieltä jo useamman matkan? Jos tuota systeemiä kokeiltaisiin aluksi vaikka 10-15 prosentin alennuksella, kuinka paljon matkavaraukset lisääntyisivät?

Kahden hengen kahden viikon matka Thaimaahan reilut 4000 e on vähän liian kallista mun budjetille, vaikka matkapakettiin sisältyykin Finnairin suorat lennot.

Lisää risteilymuistoja ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Maanantai-illalla en muistanut laittaa laivalla sähkäriä lataukseen. Aamupalalla se kulki normaalisti, mutta iltapäivällä Tukholmassa virhe kostautui. Tuula huomasi ensin tilanteen sähkärin akkuvaloista.

Menimme Åhlensille Vetekatten-kahvilaan, söin ison ja ihanan marenki-kermaleivoksen.
Se oli kääretortun mallinen. Samalla sähkärini latautui kahvilan pöydässä, siellä oli pistorasia.
Sähkärin käyttäjät, muistakaa ottaa sähkärin laturi mukaan matkalle ja ladatkaa tuolianne sielläkin säännöllisesti. Se kuulemma pidentää akun käyttöikää.

Tämän pitäisi olla kokeneelle käyttäjälle itsestäänselvyys, mutta se saattaa joskus unohtua kaiken matkatohinan ja innostuksen keskellä. Itselleni kävi kerran risteilyllä näin. Laturi oli jäänyt kotiin, mutta akku kesti onneksi pari vuorokautta.

Nytkin parin tunnin pikalataus onneksi auttoi. Laivalla söin herkullista kuhaa Happy Lobster kalaravintolassa.

Illalla lauloimme vielä karaokea laivan ylimmässä kerroksessa ja risteily päättyi seuraavan aamun erikoisaamiaiseen kuohuviinillä.

 Erikoisaamiaisen etuna on se lisäksi se, että siellä on herkkuja, joita tavallisella aamupalalla ei ole. Paikkoja on aina rajoitetusti, se kannattaa varata ajoissa. Se on muutaman euron tavallista meriaamiaista kalliimpi, mutta kannattaa kokea. Suosittelen!

Samalla toivotan kaikille lukijoilleni hyvää itsenäisyyspäivää! Suomessa on aika hyvät vammaispalvelut moneen muuhun maahan verrattuna. Olen kiitollinen ja ylpeä niistä. Jopa Itävallassakin oli vuonna 2006 liikuntavammaisten asuminen paljon laitosmaisempaa kuin täällä. Venäjällä vammaisilla nuorilla ei oikein ole mahdollisuuksia asua itsenäisesti. Meillä onneksi on ja vammaisten itsemääräämisoikeutta pidetään tärkeänä! Onnea 100.vuotiaalle Suomelle!

Pikkujouluristeily Tukholmaan 27-29.11.

Moi taas!



Lähdin risteilylle maanantaina 27.11. Mukaan lähtivät Mervi, Maria, Jenna, heidän äitinsä ja avustajaksi Tuula. Risteily oli Päivä Tukholmassa-risteily Helsingistä. Hytti oli kolmen hengen Promenade-luokan invahytti, josta oli näkymä laivan kävelykadulle. Hytti oli jonkunverran tilavampi kuin Silja Serenaden invahytti.

Myös hytin inva-wc oli tilava. Illalla menimme buffettiin syömään. Se maksoi laivalta ostettuna 44 euroa per aikuinen. Ruoka oli hyvää, syötyäni olin muutaman tunnin ähkyssä.

Illalla oli Jari Sillanpään keikka. Siellä oli tavallista vaisumpi tunnelma, vähemmän ihmisiä koska oli maanantai. 

Jo alkuillasta laiva keinui aika kovasti, vaikka Forecan säätiedotuksen mukaan merellä tuuli vain neljästä kuuteen metriä sekunnissa, oli kovat aallot merellä. Onneksi minulla oli mukanani tukevampi siirtoapuväline returner ja Tuula oli kokenut avustaja. Join mansikkadrinkin ja menin yöteelle kahvilaan, kivaa! 

Tein ensimmäisen illan aikana myös ostoksia laivan myymälästä, mutta en löytänyt sieltä etsimääni Tatu ja Patu-kirjaa, se vähän harmitti. Talvitakkejakin oli vain muutama, ne olivat kalliita. 

Annoin palautetta tuotevalikoiman laajennuksesta.