maanantai 17. heinäkuuta 2017

Elämyspohdintaa ja rantakahvilareissu Vattuniemessä




             Mistä kesätapahtumien elämyksellisyys muodostuu?



Minä ja ystäväni Tiina Meripäivähulinassa Kotkan keskustassa


Tätä olen pohtinut paljon erityisesti nyt, kun en päässytkään Meripäiville. En saanut avustajaa. Kysyin kaikilta tutuiltani ja Tuulakin kollegoiltaan. Valitettavasti kaikki olivat kiinni omissa menoissaan. En voi lähteä yksin Kotkaan, koska en pääse itse vessaan. Muun avun pystyisinkin muilta pyytämään, mutta sitä en. Se on kuitenkin välttämätöntä pitkän päivän aikana.

Tiesin tilanteen ja ennen perjantaita luulin, että pystyn hyväksymään sen. Perjantaiaamuna tilanne muuttui. Rupesin kaipaamaan Meripäiville oikein kunnolla. Olin koko alkuviikon ja hiukan ennenkin etsinyt avustajaa tätä perinteistä reissua varten, nyt ei vaan tärpännyt vaikka kuinka yritin.

Lähdin fysioterapiaan hermostuneena ja pettyneenä. Sain pakolliset hommat siellä tehtyä jotenkuten. Onneksi pystyin purkamaan hermostumistani nyrkkeillen, mutta olin koko perjantain surullinen ja vihainen. Mikään ei piristänyt. Asumisyksikkömme johtajakin koitti lohduttaa: - Nyt on perjantai ja aurinko paistaa, kyllä tääkin päivä vielä iloks muuttuu, hän vastasi. - Toivottavasti, sanoin apaattisena. Illalla yritin lukea ja kuunnella musiikkia, sekään ei auttanut. Lauantainakin sama tilanne jatkui. Onneksi pääsin ohjaajan kanssa rantakahvilaan, silti kaipasin Meripäiville koko ajan. Kaipasin tapahtuman hulinaa ja tunnelmaa, humalaisista huolimatta. Yleisessä saunassa-konsertin poisjäänti suututti myös. Telkkaristakaan ei tullut mitään Meripäiviin liittyvää.

Kävin ohjaajan kanssa Vattuniemen rantakahvilassa. Se paransi oloani hiukan, mutta eihän yksi kahvilareissu noin isoa pettymystä kokonaan poistanut. Oli kuitenkin hyvä saada jotain tekemistä viikonlopulle.Kahvilaan oikein hyvä loiva meni ramppi, mutta sisääntullessa oli liian korkea kynnys, enkä päässyt sisälle. Ulkona ei ollut riittävästi pöytiä asiakasmäärään nähden. Ramppi on tulossa, toivottavasti pian.


Henkilön Helena Maria Arvio kuva.






Sain kuitenkin nautittua tarjoiluista. Kotiin palattuani muistelin taas Meripäiviä. Tapahtuman valtteja ovat upea mielestäni ainakin Yleisessä saunassa-konsertti Junnu Vainion sanoin ja sävelin sekä monipuolisuus. Kaikille löytyy kivaa tekemistä ja myös Lasten Meripäivät. Myös meri, rento ilmapiiri ja hyvät kelit edistävät tapahtuman menestystä. Erilaisia urheilutapahtumiakin on runsaasti, meripäiväjuoksu ja- koris jne..Meripäiväareenalla esiintyy aina tunnettuja artisteja ja bändejä. Järjestäjät ovat oivaltaneet sen, että pelkät purjeveneet eivät riitä. Kävijöiden houkutteluun tarvitaan muutakin. Elämyksellisyys on vaikea laji, koska se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Huippuelämyksen tunnistaa siitä, että sitä on vaikeaa korvata muulla tekemisellä, pätee hyvin myös Meripäiviin. Elämyksestä tulee myös vahva euforia eli onnellisuudentunne.  Se on tärkeää, koska sen avulla saadaan ihmiset tulemaan uudelleen ja suosittelemaan tapahtumaa muille.




Kotkan keskusta meripäivähumussa illalla


Ei kommentteja: