Moikka taas! Jokainen meistä on varmaan joskus kyläillessään unohdellut tavaroitaan kylään, shampoon, lippiksen, yöpaidan tms. Mutta miten käy, kun pyörätuoli unohtuu Italian risteilysatamaan? Miten se saadaan sieltä takaisin Suomeen?
Hi again! Each of us has
sometimes forgotten something somewhere at times. A shampoo, a cap, a night
gown etc. But what happens when a wheelchair is left to a ship terminal in
Italy? How does one get it back to Finland?
Ja miten tässä näin kävi? Viimeisenä päivänämme katsoimme laivan tvstä poistumisinfon, jossa kerrottiin hyvin selkeästi poistumiseen liittyvät asiat, koko prosessi. Kaikki oli hyvin organisoitua, pahempaa ruuhkaa ei päässyt syntymään. Yksi asia oli harmillinen vammaisasiakkaan kannalta. Vaikka lähtiessä kaikki tavaramme tuotiin hyttiin, poistuessamme kukaan laivan henkilökunnasta ei auttanut niiden kanssa. Apu olisi ollut tarpeen, meillä oli mukanamme niin paljon tavaraa. Molempien matkalaukut, sekä oma Turnerini ja manuaalipyörätuolinikin, sähkärin hajoamisen varalta. Päävastuu matkatavaroistamme jäi Tuulalle, kovin paljoa en pystynyt sylissäni kantamaan.
And how did this happen? On
our last day we watched the departure info from tv, it detailed the process
very clearly. Everything was well organised, thus there was no huge throng. Still,
there was one negative thing about it for a disabled costumer. Though they
brought our luggage to the cabin on arrival, no one helped us with them as we
departed. We would have welcomed the help as we had so much things with us. We had
both of our luggage, my Turner, manual wheelchair too as a security measure if
my electric wheelchair broke down. Tuula had the main responsibility of our
luggage, cause I couldn’t carry much on my lap.
Olimme jo taksissa matkalla Rooman lentokentälle, kun Tuula yhtäkkiä totesi minulle: - Se pyörätuoli jäi sinne satamaan, en huomannut ollenkaan. - Siinä on sun nimi ja yhteystiedot, eiköhän se sieltä takasin tule.
We were already in the
cab on our way airport in Rome, when Tuula suddenly said: - The wheelchair is
still in the harbour, I didn’t realise at all. It has your name and contact
info on it, it will surely make its way back.
Pari viikkoa meni, eikä tuolista kuulunut mitään. Laitoin sähköpostia Royal Caribbeanille ja kerroin asian.He pahoittelivat tilannetta ja lupasivat ottaa yhteyttä miehistöön. Täytin myös Laivalle unohtunut omaisuus-lomakkeen. Se löytyy Royal Caribbeanin nettisivuilta kohdasta Ota yhteyttä.
Couple of weeks passed and
there was no news about the wheelchair. I emailed Royal Caribbean and told them
about it. They apologised and promised to contact the crew. I also filled in
the lost property form. It can be found from the Royal Caribbean web site from
contact.
Pian sain sähköpostin, jossa kerrottiin, että tuolini on löytynyt. Sen tuominen Suomeen maksaa 397 euroa.
Soon I received an email, in which they said they’ve found my wheelchair. Delivering it to Finland would cost 397 euros.
 | ||||||
Kerroin hinnan vanhemmilleni. Äitini kanssa mietimme, kannattaako tuolia enää tuodakaan Suomeen. Se on ollut minulla jo noin 15-17 vuotta, suoraansanottuna se on jo vanha, parhaat päivänsä nähnyt ja kulunutkin. - Eikö se vois jo jäädä sinne, isäni kysyi. Apuvälineyksiköstä kuitenkin neuvottiin, että tuoli pitää palauttaa. Niinhän se sitten menee. En vaan ymmärrä, miksi Royal Caribbean ei voi hoitaa asiaa yhtään helpommin tai nopeammin. Ainoa hyväksyttävä maksutapa on luottokortti, Visa tai Mastercard. Äiti lupasi maksaa kustannukset, kun en ole pienten tulojeni vuoksi luottokorttia hankkinut. Periaatteessa voisin ehkä sen saadakin, mutta päätös on aina luotonantajalla ja olen vielä opiskelija. Ainoat tuloni ovat työkyvyttömyyseläke ja asumistuki.
I told the price to my
parents. My mom and I were wondering if there is any point to bring it back
anymore. I’ve had the chair for about 15 to 17 years. Francly, it’s old, seen
its best days and worn out. – Couldn’t we just leave it there, my dad asked. Yet,
the assisted aid unit insisted that the wheelchair needs to be returned. So,
that’s how it is then. I just don’t understand why the Royal Caribbean can’t handle
these kinds of things easier and faster. The only accepted method of payment
was a credit card, Visa or Mastercard. My mother promised to cover the costs,
as I haven’t obtained a credit card due to my low income. Basically, I might
get one but it’s always the creditors decision and I’m still a student. My only
sources of income are the disability pension and the living allowance.
Miksi Royal Caribbean olettaa, että kaikilla ulkomaalaisilla asiakkailla on luottokortti? Haluaisin maksaa omat kuluni itse! Ja prosessi on vielä kesken. Nyt mun pitää toimittaa passistani skannattu valokopio Royal Caribbeanille! Saa nähä kuinka kauan kestää, pidän teidät ajan tasalla! Viikko sitten tuolini saapui vihdoinkin! Ovipuhelimeeni soitettiin, tuoli on tulossa! Kaksi miestä tuli sisälle, he pyysivät tuontilappuun allekirjoitukseni. Prosessi päättyi!
Why does Royal Caribbean assume
that all foreign clients have a credit card? I’d like to be able to pay for my
own expenses myself! Plus, the process is still unfinished. Now I have to send
a scan of my passport to the Royal Caribbean! Let’s see how long it lasts, I’ll
keep you! My chair finally arrived a week ago! I got a call to my door phone,
the chair is on the way! Two men came in, they asked me to sign a delivery
form. End of process!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti