Moi taas! Eilen tuli neljä vuotta siitä, kun aloitin tän blogin kirjoittamisen.
Nopeasti on aika mennyt.Tahdon taas kiittää kaikkia lukijoitani sekä Facebookin ja Twitterin tykkääjiä! Olette loistavia! Teiltä saan intoa jatkaa bloggausta, silloinkin kun into ja ideat meinaa loppua.
Erityiskiitos Maria ja Jenna Lahikaiselle sekä muille kommentoijille, teidän palautteenne on aina ollut kannustavaa ja rohkaisevaa, sitä tarvitaan jatkossakin! Blogia aloittaessani en osannut kuvitellakaan, että siitä tulisi näin pidetty ja suosittu! Mahtavaa! Kiitos myös blogini kääntäjälle Saaralle ja ensimmäiselle kommentoijalle Tepolle, sekä ihanilleni bloggaajatovereilleni, joihin olen tutustunut. Heiltäkin olen saanut paljon ideoita ja kannustusta. Ja tietysti Sanna Kalmarille, jonka Palmuaseman inspiroimana tämän blogin aloitin.
Esteetön matkailu on todellakin nouseva trendi, siihen liittyville palveluille tuntuu olevan suuri kysyntä ja tarve. Toivottavasti voin tämän blogin avulla omalta osaltani vastata näihin tarpeisiin ja kehittää palveluita niin, että mahdollisimman monet vammaiset pystyisivät matkustamaan ja uskaltaisivat matkustaa. Eräs hieno hetki oli sekin, kun sain lentopelkoisen kaverini lähtemään kanssani Teneriffalle.
Toivottavasti löytäisin oman polkuni matkailualalla ja pystyisin räätälöimään oman työnkuvani mielekkääksi. Englannin kielessä on sanonta, if theres a will, there is a way. Jos on tahtoa, on myös keinoja. Tästä on hyvä jatkaa ja työskennellä määrätietoisesti tuon tavoitteen eteen.