tiistai 13. joulukuuta 2016

Hurtigruten, liian rauhallista mulle?/Hurtigruten, too peaceful for me?


Juttelimme Soilen kanssa puhelimessa, aiheena oli taas matkailu. Soile oli aivan innoissaan Hurtigrutenista, se on norjassa eli tosi lähellä. - Maisematki on yhtä hienot ku Itävallassa, hän jatkoi hehkutustaan. Keskustelu jatkoi vuonojen fiilistelyllä, myös lyhyet lennot olivat hieno asia.
 

Soile and I spoke on the phone about travelling again. Soile was really excited about Hurtigruten, it’s in Norway which means really close. – even the scenery is as beautiful as in Austria, she continued to anneal. The discussion continued with praising of the fjords, short flights are a great thing as well.


Vai että Norjaan, mikä ettei. Aloin vähitellen innostua. Vaikka olenkin miettinyt viime aikoina kovasti Thaimaan-matkaa, tiedän että myös lähikohteita tarvitaan. Kysyin Hurtigrutenin esteettömyydestä myös ystävältäni Sannalta. Hän epäili sinne meneviä laivoja kovin pieniksi ja siten haastaviksi sekä sähkäreille että manuaalipyörätuolille. Ja pieniä ne ovatkin, esimerkiksi MS Finnmarkenille mahtuu vain 628 matkustajaa.


To Norway huh, why not. Slowly I started to get excited. Even though I’ve pondered upon a trip to Thailand, I know that destinations nearby are necessary too. I asked my friend Sanna about the accessibility of Hurtigruten. She though the ferries going there to be quite small and thus challenging for a wheelchair, manual or electric. And that they are, for example about 628 passengers fit to the MS Finnmarken.