Matkakuume muistuttaa pitkäaikaissairautta

Moikka taas!

Huge passion for life-blogissa on yksi teksti otsikolla Krooninen matkakuume.



 Tuossa tekstissä kirjoittaja pohtii, onko matkakuume sairaus ja pitäisikö sille olla oma ICD 10-diagnoosikoodi. Samoja asioita olen itsekin usein pohtinut. Ennen minulle riitti yksi viikon matka kerran vuodessa, nykyään haluaisin lähes kaikkien matkojen kestävän vähintään 10 päivää. Poikkeuksena lyhyet kaupunkilomat lähellä, enintään kolmen tunnin lentomatkan päässä.
Haluaisin matkustaa ainakin kaksi kertaa vuodessa, mielellään kolme.

Paljon matkustava ystäväni kertoo, että hänelle on käynyt samoin. Hänelläkin matkakuumeeseen liittyy pakkomielle päästä heti tiettyyn kohteeseen.


 Muistan, kun ensimmäiset Karibia-jutut tulivat Palmuasemalle. Ajattelin ensin, että kunhan nyt kattelen, luen ja silmäilen vähän. Pian aloin kuitenkin innostumaan tosi paljon, olin ihan koukussa. Huomasin, että keskittymiskykyni heikkeni, koulussa olin poissaoleva, ajatukseni olivat ihan muualla. Vain Karibia kiinnosti. Avustajani joutui toppuuttelemaan minua: - Tuu nyt välillä Suomeen sieltä Karibialta, hän kehotti nauraen. Ruotsintunnin lopussa  tilanteeni paljastui myös opettajalleni, joka onneksi ymmärsi asian. Poissaoleva fiilis jatkui ainakin muutaman viikon.

Yllä kuvatun tilanteen lisäksi hankaluuksia aiheuttaa välillä sekin, kun haluaisin lähteä äkkilähdölle.  En välttämättä saa avustajaa järjestettyä lyhyellä varoitusajalla, koska Tuulan ja Soilen päätyöt ovat muualla. Koska asun asumispalveluyksikössä, avustajatuntieni määrä on rajallinen. Helsingin sosiaalivirasto on päättänyt, että yhdelle vammaiselle korvataan korkeintaan yhden kahden viikon matkan avustajakulut ja tunnit vuodessa. Ihan hyvä päätös, mutta eihän tuo määrä kovalle reissaajalle oikein meinaa riittää. Pikkuveljeni avovaimo kiteytti hienosti ajatukseni, -matkakuume tekee suuruudenhulluksi, sitä haluaa nähdä koko maailman. Olen samaa mieltä!
 Kovassa innostuksessa kohtuuden raja hämärtyy ja hälvenee helposti, tunne voittaa järjen.
Vaikka olen kohta lähdössä Teneriffalle, suunnittelen jo valmistujaismatkaani Thaimaaseen tai Palmuaseman Karibian-risteilylle.Sanoin kerran ystävälleni Millalle, että matkailu on kuin huume, haluan koko ajan lisää. Jo lähtiessäni minut valtaa voimakas onnenhuuma, jota en voi muulloin kokea.


Yksi asia, mitä pitäisi tarkkailla on paluufiilikset. Jos kotiinpaluu ärsyttää tai ei huvita, on matkakuume kasvussa. Tämän asian huomasin myös itse ja olen kirjottanút siitä oman jutun tänne blogiin otsikolla Kotiinpaluun haasteet.



Täytys vissiin hankkia semmonen paita, jossa lukee: Ymmärtäkää minua, olen juuri palannut matkalta, koska kotiintulon jälkeen paluu arkeen tökkii aina mutaman päivän.