Tänä vuonna olin Matkamessuilla perjantaina ja lauantaina. Messuista on muodostunut minulle jo vuosittainen traditio. Ihanaa jutella matkailusta ja tavata samanhenkistä porukkaa. Matkaaja yleensä ymmärtää toista matkaajaa. Olen käynyt matkamessuilla ainakin seitsemän kertaa.
Perjantai oli aika rauhallinen messupäivä, ruuhkaa ei ollut. Ensin menimme kuuntelemaan ystäväni Sannan esitystä aiheesta Esteettömät risteilyt maailman merillä. Enimmäkseen tuttua asiaa, selkeää ja innostavaa puhujaa kuuntelee aina mielellään. Sanna painotti mielestäni oikeita asioita. Vaikka laivat ovat yleensä esteettömiä, kohteissa näin ei välttämättä ole, itse huomasin tämän hyvin Välimeren risteilyllä Ateenassa.
https://mahotonreissaaja.blogspot.fi/2016/08/valimeren-risteily-osa-4-ateenan.html
Myös yhteysalukset eli tenderit ovat usein hankalia.
Esityksen jälkeen kiertelimme eri osastoilla ja söimme. Ruoka oli pahaa, mautonta ja suolatonta einespastaa, törkeän kallistakin, 13 euroa. Suosittelen syömään kotona ennen lähtöä tai ottamaan omat eväät mukaan. Päivä oli ihan ok, ei mikään superhyvä tai kovin inspiroivakaan. Tunnelma ja yleisvaikutelma jäi aika vaisuksi. Fiilistä latisti sekin, että Turkin osastolla edustaja pahoitteli Alayan huonoa esteettömyystilannetta. Sopivia hotellihuoneita kyllä löytyisi, mutta lähiympäristö on hänen mielestään hyvin esteellinen ja liikkuminen on hankalaa sekä pyörätuolilla että sähkärillä.Tiedän, että Tuula on käynyt Alaniassa monta kertaa ja hänen kanssaan varmasti pärjäisimme siellä. Ymmärrän myös työntekijän varovaisuuden, koskaan ei saa luvata liikaa. Silti harmitti. Muutama vuosi sitten teemamaana oli Egypti, sen osastolla esteettömyys oli hoidettu hienosti.
Minulle esiteltiin ihania aktiviteettejä niilin risteilystä kuumailmapallolentoon, kaikki esteettöminä.
nyt työntekijä vain pahoitteli, koska ei voinut vaikuttaa asioihin.
Toisena messupäivänä kävin mm. Thaimaa-osastolla, sielläkään esteettömyys ei näkynyt. Yksi hieno juttu kuitenkin tapahtui, juttelin Expressbussin osastolla pyörätuolipaikan tarpeellisuudesta. Ensin työntekijä sanoi, että hissi on kallis ja iso investointi. Perustelin hissin tarpeellisuutta kertomalla Onnibussin pyörätuolipaikasta, kaverini käyttävät sitä paljon, se on usein varattu. Junallakaan ei pääse kaikkialle. Hän lupasi viedä asiaa eteenpäin. Voitin onnenpyörästä kahvipaketin.
Vaisuksi jäi tämäkin päivä, upeita esitteitä lukuunottamatta. Ihana flow jäi puuttumaan, vaikka reissu ei turha ollutkaan. Pitäisi olla enemmän tietoa esteettömyydestä, rohkeutta esitellä kohteita, ja houkutella asiakkaita. Esittelijät, olkaa aktiivisia! Markkinointi ei ole rakettitiedettä, pienellä innostamisella pääsee pitkälle.
Eurajoella oli kyllä draivia, ottakaa muut mallia!
| Eurajoen osaston rooliopas |
